sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Lapakisto 27.3.2016

Päätimme lähteä viettämään aurinkoista kevätpäivää Lapakiston luonnonsuojelualueelle Lahden Nastolaan. Mukaan saimme tällä kertaa kuvauksesta vastanneen tyttären (16v), ja omien poikien (12, 8 & 5v) lisäksi myös mummin ja veljeni lapset (poika 6v & tyttö 2v).

Alueesta löytyy lisätietoa Lahden seudun luonto -sivustolta ja sieltä voi tulostaa myös kartan reitistöstä.

Reitin alkuun on Ristikankaan pysäköintialueelta n 300m. Liikuntaesteisille on varattuna pysäköinti myös aivan reitin alusta ja ensimmäiselle tulipaikalla johtaa n 100m pitkä puinen silta jota on mahdollista kulkea myös pyörätuolilla.



















Lähdimme kulkemaan pitkin Sammalistonpolkua määränpäänämme nuotiopaikka hieman ennen Sammaliston laavua. Päädyimme lyhyeen päiväretkeen, koska pienin retkeläinen tarvitsi vielä päivittäiset kauneusunensa.

Polttopuita nappasimme matkaan ensimmäisen nuotiopaikan puuvarastosta, koska emme muistaneet onko tuolla määränpäämme karttaan merkkaamattomalla nuotiopaikalla omaa puuvarastoa. Enkä kyllä ole asiasta edelleenkään varma, joskin hatara mielikuva varastosta kallion päällä onkin.


Heti Lapakiston tulisijan jälkeen alkaa metsäinen polku, joka vielä maaliskuun lopussa oli melko luminen. Väkeä polulla oli kuitenkin kulkenut sen verran, että kahlata ei tarvinnut.

Paikoitellen kulkeminen oli kuitenkin hieman haastavaa, ainakin puukalikka kummassakin kädessä. Hienosti kuitenkin selviydyttiin kaikista jännistä haasteista.


Lasten mielestä liukkaat mäet taisivat kyllä olla paljon hauskempia kuin tasainen helppokulkuinen polku.

Pienin pääsi ison osan matkaa sylistä syliin "heittämällä". :)

















Aluksi reitti kulkee pitkin Lapakisto -lammen rantaa, jonka jälkeen on pieni kaistale metsää ennen Sammalistoa.


Sammaliston rannalla, vain muutama sata metriä ennen laavua, on nuotiopaikka, joka tällä kertaa oli määränpäämme. Tältä nuotiopaikalta haarautuu polku myös Kalliojärven suuntaan.



Eväsmakkaroiden jälkeen palasimme samaa reittiä takaisin.


Varjoisemmissa paikoissa oli vielä reilustikin lunta jäljellä, mutta avoimemmilla paikoilla saattoi jo kevään tulon aistia.


Reitti oli selvästi kaikille sopivan mittainen, kun vielä lopussakin jaksoi pistellä juoksuaskelia.


Muutaman tunnin retken aikana aurinko oli lämmittänyt parkkialueelle johtavaa tietä ja muodostanut pieniä puroja lähes koko tien leveydeltä.

Mukava lounasretki ihanassa säässä.

Lapakistoa voimme suositella eri mittaisille retkille kaikkina vuodenaikoina.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti